Oikeusministeriön hallinnonalan organisaatioiden taloudellinen tilanne kiristyy tulevina vuosina merkittävästi. Ministeriön kehysehdotuksen mukaan vuonna 2019 määrärahat ovat nimellisesti yli 30 miljoonaa euroa alle vuoden 2015 tason. Taloustilanteesta johtuen hallinnonalan eri sektoreilla tarvitaan merkittävää toiminnan tehostamista ja laajoja rakenteellisia uudistuksia, jotta oikeusturva voidaan säilyttää. Perus- ja ihmisoikeuksien edellyttämä oikeusturva on tuotettava nykyistä vähemmillä kokonaiskustannuksilla eli oikeudenhoidon tehokkuutta on parannettava.
Uudistus olisi valtiontalouden kannalta kustannusneutraali. Muutos koskee vain johto- ja hallintotehtävissä olevia eli noin 5 prosenttia henkilöstöstä. Heistä osan kohdalla tehtävän vaativuustaso nousee ja osan kohdalla alenee. Tästä syystä heidän tehtäviensä rakenteessa ja palkkauksissa tapahtuisi palkkausjärjestelmän perusteella palkkausmuutoksia, joista aiheutuisi sekä menoja että säästöjä. Henkilöstön kokonaismäärä ei esityksen johdosta kasvaisi. Uudistuksella ei arvioida olevan vaikutuksia toimitila- tai muihin toimintamenoihin, koska toimipaikkoja ei lakkautettaisi tai muutettaisi.
Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain (258/2002) 2 §:n mukaan oikeusaputoimistot sijaitsevat oikeusapupalveluiden alueellisen tarpeen mukaan muodostettavissa oikeusapupiireissä. Oikeusaputoimistolla voi tarvittaessa olla useampi kuin yksi toimipaikka. Saman säännöksen mukaan oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista säädetään tarkemmin oikeusministeriön asetuksella.
Esitys parantaisi kansalaisille tarjottavien palveluiden laatua. Piirin ollessa vastuussa resurssien jaosta tarpeisiin olisi mahdollista reagoida nopeasti ja joustavasti. Käytännöt palvelujen tarjonnassa yhdenmukaistuisivat, koska työskentelyn järjestämisestä sovittaisiin piiritasolla. Oikeusaputoimistojen väliset erot jonotusajoissa tasaantuisivat.
Ruotsissa ei ole erityisiä oikeusaputoimistoja eikä asianajajamonopolia. Oikeudenkäyntiasiamieheksi tai -avustajaksi on asianajajien lisäksi kelpoinen kuka tahansa tehtävään sopiva henkilö. Hakijan itse ehdottama henkilö määrätään yleensä tehtävään, mikäli erityisiä syitä sitä vastaan ei ole. (Rättshjälpslag (1996:1619) 26 §).
Oikeusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2014-2017 (Toiminta ja hallinto 2/2013) on asetettu tehtäväksi selvittää mahdollisuuksia muodostaa oikeusaputoimistoista nykyistä laajempia hallinnollisia kokonaisuuksia. Kehyskaudella tulee toteuttaa selvityksen perusteella mahdollisesti tarvittavat muutokset.
Esitys vaikuttaisi nykyisten hallintotehtävistä vastaavien henkilöiden (johtavat julkiset oikeusavustajat, johtavat yleiset edunvalvojat sekä osasto-/hallintosihteerit) työtehtäviin sekä tästä johtuen palkkaukseen.